Ravitsemusterapia - mitä ja miksi?

Ravintovalmennus, ravinto-ohjaus, ravintoneuvonta, ravitsemusohjaus, ravitsemusterapia. Törmään usein työssäni tilanteeseen, jossa ihminen kuvaa saaneensa jotakin näistä vähintään kerran elämässään. On ollut verkkovalmennusta, livetapaamisia, vastaanottoja, luentoja, kirjallisia ja suullisia ohjeita, ryhmä- ja yksilöohjausta. Ravitsemukseen liittyvän ohjauksen toteuttavia tahoja on niin paljon, että sopivan löytäminen on mennyt välillä työstä. Tämän lisäksi ohjeita ”oikein” syömiseen tuntuu tulevan joka puolelta ja tietoa ravitsemuksesta on saatavilla enemmän ja helpommin kuin koskaan aiemmin. On varsin inhimillistä, että ihminen on usein päästään pyörällä tämän informaatiotulvan keskellä ja itse syöminen muuttuu ikään kuin sivutuotteena varsin monimutkaiseksi.

Ammattini puolesta ymmärrän, mitä eroja ja toisaalta yhtäläisyyksiä eri tahojen toteuttaman ravitsemusohjauksen ja yllä kuvattujen termien taustalla on. Samalla tiedän, etten vieläkään tiedä tarpeeksi. Pelkästään eri ravitsemusohjaukseen liittyvä termien kirjo kuvautuu ajoittain tilanteena, jossa ihmisellä on haasteita arvioida, mistä saisi itselleen soveltuvaa apua, kun syömisen suhteen jokin askarruttaa. Moni myös kuvaa, miten apu on tarpeesta huolimatta jäänyt lopulta hakematta, koska ”tietää kyllä, miten pitäisi syödä ja miten ei ainakaan kannata”.

 

Niin, oikein ja väärin ovat ylipäätään mielestäni syömisessä mielenkiintoisia käsitteitä. Mitä ”oikein” syöminen on? Mikä kertoo siitä, että ravitsemus toteutuu ”väärin”? Mitä enemmän asian kanssa työskentelen, sitä enemmän näen oikean ja väärän sijaan valtavan määrän erilaisia tapoja toimia. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että joskus jonkun ihmisen oikean ja toisen ihmisen väärän kanssa päädytäänkin samaan lopputulokseen: ravitsemusohjaukselle asetetut tavoitteet saavutetaan kirkkaasti.

 

Juuri tässä päästään mielestäni ravitsemusterapian äärelle: syömistä ja ravitsemusta lähestytään laajemmin kuin yksinomaa ruoan valinnan kautta. Miksi ravitsemus toteutuu minulla niin kuin se toteutuu? Mitkä tekijät syömiseeni vaikuttavat? Miten nämä tekijät huomioidaan tavoitteitani tukevien ravitsemusmuutosten toteuttamisessa?

 

Syöminen on kokonaisuudessaan hyvin laaja ja monimuotoinen ilmiö. Siihen vaikuttavat niin fysiologiset, psykologiset, sosiaaliset, kulttuuriset kuin ympäristöön ja ruoan aistittaviin ominaisuuksiin liittyvät tekijät (Bellisle 2003, Karhunen 2021). Kun tähän yhdistetään vielä yksilön mahdollinen, ravitsemukseen vaikuttava perussairaus, laajenee kokonaisuus entisestään. Kokemukseni mukaan pelkkä tieto johtaa vain harvoilla toivottuun terveyskäyttäytymisen muutokseen eikä ravitsemus ole siinä poikkeus. Muun muassa edellä kuvatuista syistä saan useinkin työssäni laajentaa käsitystä siitä, mitä ravitsemusterapeutin vastaanotolla oikein tapahtuu.

 

Ravitsemusterapeutin vastaanotolla kartoitetaan kattavasti yksilön syömiseen ja muihin elintapoihin liittyviä tekijöitä, pohditaan historiaa ja nykyhetkeä, tehdään kokonaisarvio ravitsemustilanteesta, mietitään mahdollisuuksia ja asetetaan tavoitteita. Kaikki yksilön lähtökohdista käsin, vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa. Joskus vastaanotolla nousee esiin myös asioita, joihin ravitsemusterapian keinot eivät riitä ja tällöin asiakas pyritään ohjaamaan sopivalle terveydenhuollon ammattilaiselle. Myös arvio siitä, riittääkö yksi käynti vai tarvitaanko ravitsemustavoitteiden saavuttamiseksi pidempää ravitsemusterapiaa, pystytään usein vasta antamaan ensimmäisellä kerralla, kun yksilön kokonaistilanteesta on saatu riittävä käsitys.

 

Mitä pidempään olen ravitsemuksen parissa työskennellyt, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut siitä, että apua ravitsemusasioihin on kyllä saatavilla. Oli se sitten ravintovalmennusta, -neuvontaa tai ravitsemusohjausta. Mutta tarvitsevatko kaikki juuri ravitsemusterapiaa? Eivät välttämättä. Hyötyvätkö siitä useimmat? Luultavasti.

 

Ravitsemusviidakkoa selkeyttääkseni laillistetun ravitsemusterapeutin erityisosaamiseen kuuluu erityisruokavalioiden taitamisen ohella terveyttä edistävän sekä sairauksia ehkäisevän ja hoitavan ruokavalion suunnittelu ja ohjaaminen (RTY 2020). Ravitsemusterapeutin toteuttama ravitsemushoito pohjautuu aina ravitsemus- ja lääketieteelliseen tutkimusnäyttöön ja sen tarve nousee yleensä selkeimmin esiin silloin, kun yksilöllä on jokin ravitsemukseen vaikuttava perussairaus tai muu terveyshaaste, joka syömiseen tavalla tai toisella heijastaa. Ravitsemusterapeutin ohjausta tarvitaankin usein muun hoidon ohella muun muassa diabeteksen, ruoansulatuskanavan sairauksien, sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden, ruoka-aineallergioiden, lihavuuden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä syömishäiriölle tyypillisen oireilun hoidossa (RTY 2020).

 

Pitääkö minulla olla siis jokin syömiseen liittyvä ongelma, että ravitsemusterapiaan voi hakeutua? Ei suinkaan. Ravitsemusterapian yhtenä tavoitteena on myös yleisesti terveyden edistäminen, joten jo halu voida tai jaksaa paremmin riittää syyksi hakeutua ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat urheilijat ja aktiiviset kuntoliikkujat, jotka hakevat vahvistusta ja ohjausta harjoittelun ja/tai suorituskyvyn kannalta riittävän ravitsemuksen toteuttamiseksi. Ylipäätänsä ajattelisin, että jos jokin omassa syömisessä mietityttää, voi ravitsemusterapeutilta löytyä tarvittava tuki omien ravitsemuspohdintojen keskelle.

 

Käytetyt lähteet:

Karhunen L. Syömisen säätely. Kirjassa: Mutanen M, Niinikoski H, Schwab U, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2021, s. 88-92.

Bellisle F. Why should we study human food intake behaviour? Nutrition, Metabolism and

Cardiovascular Diseases 2003;13:189–193.

Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Hyvät ravitsemuskäytännöt – Ravitsemusterapeutit ja ravitsemusasiantuntijat osana terveyden edistämistä ja ravitsemushoitoa. 2020.

 

 

 

 

 

 

Jutta Alanne,

laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM

Ravitsemusterapia - mitä ja miksi?



Muita uutisia